29. tammikuuta 2015

Sisustusideoita Kaluste-Kipparista

Miksihän ihminen lähtee turhankin usein merta edemmäs kalaan, vaikka ihan kotinurkilta löytyy tarjontaa ympäri maailmaa?

Kävin työasioissa Mäntyharjulla sijaitsevassa Kaluste-Kipparissa ja nappasin samalla kuvia sellaisista sisustustuotteista, jotka miellyttivät silmääni juuri nyt liikkeen tuotevalikoimasta.
Myymälästä löytyy kyllä laadukkaita huonekaluja kaikkiin kodin tarpeisiin, mutta sohvia ja sänkyjä tai ruokailuryhmiä enemmän muistikortille tallentui nyt kodintekstiilejä ja pienesineitä.

Kaluste-Kippari on perustettu jo vuonna 1977. Käy tutustumassa yritykseen ja sen monipuoliseen palveluun Kaluste-Kipparin sivuilla ja uskoisin, että vielä mukavampi, jos ehdit juttusille paikan päälle.

 
Vielä on talvea jäljellä. Italialaiset valaistut ruukut ja tuolit eivät sovi vanhan taloni tyyliin lainkaan, mutta aika kutsuvalta näyttää Kangastuksen taljojen kanssa.

 
Puukoreja, lehtikoreja, huopakoreja tai muita rompekoreja ei voi koskaan olla liikaa. Minun makuuni metalliset ovat parhaita. Klassisia torkkuhuopia voisi hankkia useammassakin värissä, Kangastus.


Kun mökilleni/kotiini valmistuu joskus yläkerta, voisin hankkia sinne kunnolliset rottinkituolit, Artwood. Myös valkoiset puiset Ocean Housen pöydät miellyttävät silmää. Taulu saa hyvälle tuulelle ja kertoo värikkäästi koiraperheen vauhdikkaasta arjesta.

 
Rottinkituolien alle vaihtaisin tällaisen ison juutti/nahka- tai farkkumaton, Svanefors.

 Samalta valmistajalta löytyy puuvillamattoja, jotka on kuvioitu päälle maalaamalla. Tutulta näyttää, joten jos haluat maalata itse jonkin vanhan mattosi, katso ohjeet mun ja Ritva Tuomen kirjasta Matto x 30, Moreeni.

 
Jos tilkkukokoelmastani ei löytyisi oikeanvärisiä paloja uuteen päiväpeittoon, en myöskään ostaisi kangasta vaan samantien valmiin peiton.

 
Tuollainen ByRydensin iso lattiavalaisin saisi muuttaa meille koska tahansa, mutta yhdistäisin sen vanhan puusohvan kaveriksi.


Valokuvatyynyjen suosio jatkuu edelleen ja nämä kaksi Svaneforsin tyynyä miellyttivät minua eniten Kaluste-Kipparin valikoimista.


Parolan rottingin lipastolle löytyisi useita käyttömahdollisuuksia meillä. Säilytystilaa vaikka sinne yläkertaan. Keittiöön ja eteiseenkin lipasto sopisi, mutta ei mahtuisi.


                             Vanhalta näyttävät peltikellot ovat aina vaan ihania, Bloomingville.


Onko sinulla tuollaisia tekstitauluja? Itselläni on jokunen omatekemä, mutta voisin vaihtaa ne peltisiin.

                               Kattaustekstiilejä joka makuun, arvannetkin mitkä valitsisin?

 
Kun kuorma on kasassa, pitäisi minun vielä vaihtaa talonumeroni hieman suuremmaksi kuljetusta varten, jotta kuski näkisi osoitteeni jo postilaatikolta.
 
Mukavaa talvipäivää, terkuin Suska.
 

23. tammikuuta 2015

Ihan pihalla

Kun kirjoitin Kake Randelinista synttärihaastattelua paikallislehteen, hän korosti moneen otteeseen työn merkitystä elämässään. Ruumiillinen työ parantaa fyysistä kuntoa ja auttaa jaksamaan myös omassa ammatissa. Sen puolen laulaja hoitaa harrastamalla esimerkiksi rakentamista.

Toimittajan työssä se fyysinen rasitus on myöskin vähän niin ja näin, joten harrastuksien puolelle menee mullakin. Jumpat ja rempat jätetään nyt sikseen, sillä on vuoden ensimmäisen puutarhapäivityksen aika.

Viikonlopun mukavan väljä aikataulu antaa aikaa suunnitella tulevaa kesää. Vielä olen onnellisesti pihalla kaikesta, mitä aion tehdä ja hyvä niin.


Voi rauhassa tutkia kirjoja ja miettiä, mitä nikkaroisi, mitä istuttaisi minnekin, mitä tulevana kesänä kasvattaisi kasvimaalla. Löytää uusia kauniita kukkia, joita on ehdottomasti kokeiltava ja syötävää, jonka satoa odottaa malttamattomana. Kierrätystä, kasvien vaihtoa ja lahjoja ystäville. Ja kuinka sisustaa kasvihuone? Siinäpä vasta kysymys, hah!


Sitten on tutkittava siemenvalikoimat. Jotakin jäi viime kesältä, mutta uusia pitänee hankkia, vaikka valoisat ikkunat pikkuruisten taimien kasvatukselle ovat Koivulassa vähissä. Hullun hommaa ja joka kevät yhtä ihanaa!


Ja sitten kun maan kaivaminen alkaa, muistaa taas, että talvella olisi pitänyt vahvistaa vieläkin enemmän selkä- ja vatsalihaksia. Jalatkin saattavat väsyä ees taas laukkaamisesta äkkiseltään ja missä mun vahvat hauikset olikaan?

Mutta niin puutarhahommien vuoksi kuin muutenkin kannattaa kokeilla ihanan lempeää asahi-liikuntaa. Suomalaisten alan ammattilaisten kehittämä laji on helppoa, rauhallista ja hoitavaa. Tein lajista pienen jutun tällä viikolla ilmestyneeseen Martat-lehteen. Tutustu ihmeessä niin lajiin kuin hyvään lehteen, terkuin Suska.

21. tammikuuta 2015

Sama tekniikka-kaksi ilmettä

Oletko koskaan tehnyt koruketjuja tai muuten kokeillut esimerkiksi viikinkiketjun punomista? Lanka pujotellaan tikun tai puikon ympärille silmukoiksi niin, että se muistuttaa putkimaista neulosta. Piirroksesta näet, että tekniikka on yksinkertainen.


 
Jos teet korupunosta esimerkiksi hopealangasta, valmis putki vedetään reikälevyn läpi, jolloin se alkaa joustaa ja venyy noin kaksi kertaa pidemmäksi.

Teimme viikinkiketjuja kansalaisopistossa ja itse aloin miettiä heti jotakin muuta kuin koruja.



                                            Kokeilin punontaa juuttinarusta ja trikookuteesta.

Kivoja pannunalusia syntyi jälleen uudella tekniikalla. Pitäiskö näistä eri tekniikoista tehdä kirja?Ostaisiko kukaan kirjaa pannunalusista?



Juuttinarupunos näyttää kivalta pelkkänä renkaana ja on tarpeeksi tukeva pitääkseen muotonsa painavankin pannun alla.



Trikookude kietoutui kauniisti spiraalille. Sitä voi venyttää hieman ennen ompelua, niin muodot tasaantuvat. Narun jatkaminen kesken työn onnistuu helposti: pujotat uuden narun samasta silmukasta kuin edellisen, solmit  narut ja leikkaat narujen päät. Sinne jäävät putken sisälle, kun jatkat työtä. Metallilangalla työskennellessäsi kiedot vain langat toistensa ympäri, solmuja ei tarvita.

                                       Kokeile ihmeessä, helppoa ja kivaa, terkuin Suska.

19. tammikuuta 2015

Blogi-haaste

Sain mainion haasteen Mirulta arkilove-blogista ! Tipula-blogin Emonen oli haastanut hänet ja Miru kertoo siitä seuraavaa:
Emonen kertoo bloggaamisesta tulleen hänelle tärkeä harrastus ja haluavansa ilahduttaa joitain bloggaajakavereitaan. Samalla hän toivoo, että ilahdutus jatkaisi matkaansa eteenpäin. Eiköhän siis aleta ilahdutteleen blogimaailman ystäviä! :)


Säännöt ovat yksinkertaiset:
 
- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa.
- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
- Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.
 
Kiitos Miru! Itse haluan haastaa ihanan ystäväni Riitan Kotipuro-blogista , terkuin Suska.

18. tammikuuta 2015

Vihreää tarjottimella ja arvonta


Olen niitä ihmisiä, jotka haluavat nähdä ikkunoista ulos puutarhaan, seuraavalle kadulle tai vaikka puiston reunasta siintävälle merelle. En halua, että kotonani ikkunat on peitetty kukkasilla, niin kauniita ja sisäilmaa puhdistavia kuin ovatkin.

Minulla ei myöskään ole kukkapöytää, vaikka tiedän, että sisustustrendit ovat tuomassa niitä takaisin. Ei kerta kaikkiaan olisi tilaakaan. Tästä voitkin jo arvata, kuinka monta kukka-amppelia Koivulan paneelikatossa roikkuu.
Sen verran on pakko tunnustaa, että olen kyllä suunnitellut parin erilaisen amppelin valmistamista ihan vain käsityöinnostukseni vuoksi. Annan ne varmaankin äidille tai eihän sitä koskaan tiedä...


Sen sijaan sijoitin alle 10 euroa viherkasveihin ja ruukkukukkaan, jotka mahtuvat tarjottimelle. Ne ovat niin pieniä, että ruukuiksi sopivat vanhat mukit. Samalle tarjottimelle mahtuu vielä pari kulhoa naposteltavaakin. Asetelma on helppo siirtää paikasta toiseen. Suojaruukkujen ja tarjottimen ilmettä muuttamalla tunnelma vaihtuu.

Erilaisia ryhmiä sommitellessa on hyvä huomioida kasvien erilaiset tarpeet. Joku voi olla patterin läheisyydessä aika juoppo, kun taas toinen nauttii lämmöstä eikä ole janoinen pariin viikkoon.
Kun kasveihin sijoitettu summa ei ole suuri, ei niin kovasti harmita, vaikka viherpeukalo ei taaskaan olisi löytänyt tietään luoksesi ja kukat nuutuisivat kuukauden parin päästä.




Ja sitten arvontaan, jossa palkintona oli Marimekon Lamppupampula-piparimuotti ja ompelemani kangaspussukka. Voittajan arvassa luki seuraavaa: Yhdellä arpasella,onnea kokeilemassa!=) kiva arvonta!
Arja

Joten PALJON ONNEA ARJALLE JA KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE! Sähköpostia voittajalle on lähetetty.

                             Taiteen täyttämän päivän jälkeen kokemuksista kiitollisena Suska.

15. tammikuuta 2015

DIY-sohvapöytä

Katselin kesällä tuttavan luona kyläillessä, että aitan edustalla notkuu puinen pieni pöytä, jossa oli sorvattu jalka. Avasin suuni joku kuukausi myöhemmin ja kävi ilmi, että pöytälevy oli notkahtanut pienen vahingon myötä ja pöytä siirretty pois käytöstä.

Viilupintainen lastulevy ei muutenkaan ollut mieleeni, joten hieroin kauppoja pelkästä käsintehdystä jalasta. Hinnaksi määriteltiin pullo kirkasta ja pöytä oli minun. Kun kerroin kunnostussuunnitelmista miehelle, hän päätti tehdä homman, että tulee tehdyksi kunnolla. Silloin kun joku muu ottaa itselle kaavaillut hommat tehtäväkseen, pidän suuni supussa ja olen tyytyväinen.


                                             Alkuperäinen pöytälevy ja jalka näyttivät tältä.


Mies purki jalan osiin, hio koneella ja käsin sekä liimasi sen entistä tiiviimmäksi. Uusi pöytälevy saatiin kaverilta, mutta vaati alleen tukea, sillä kylmässä säilytettynä liimapuulevy alkaa usein vääntymään lämpimään päästyään. Meiltä löytyi vesivaneria tukilevyksi. Muotoonsahaus pistosahalla, aluslevyn halkaisija hieman pienemmäksi ja taas hiottiin. Pakko myöntää, että jos itse olisin ollut kunnostushommissa, en olisi jaksanut hioa niin mahdottoman kauan. Mietin jo mielessäni, kuinka paljon ohuempi 32 mm:n paksuinen liimapuulevy mahtaa valmiissa pöydässä olla.

Levyt kiinnitettiin toisiinsa liimalla ja ruuveilla. Vanhasta pöytälevystä mies irrotti vielä tukirenkaan jalalle, hioi, liimasi ja ruuvasi paikalleen. Ja sitten vain jalan kiinnitys uuteen, hieman entistä suurempaan pöytälevyyn.

Meillä on aina varastossa tarpeisiini sopivia valkoista ja mustaa maalia. Olohuoneen pöydän halusin mustaksi, sillä olen joskus kunnostanut puisen keinutuolin samanväriseksi. Ei muuta kuin maalia pintaan pensseli ja pieni maalaustela heiluen. Pari kerrosta ainakin ja arvaattekin, että välillä pitää hieman hioa, ihan kevyesti.



 
                               Mutta kyllä tuli hieno ja meidän pieneen olkkariin täydellinen.
                                                            Kiitos kiitos,terkuin Suska.

13. tammikuuta 2015

Lamppupampula-arvonta


Niin oli ollut kilttiä porukkaa Koivulassa viime vuonna, että joulupukki oli turhankin antelias ja toi kaksi Marimekon Lamppupampula- muottia taloon.

Laitetaan nyt sitten hyvä kiertoon, sillä eihän muotti vain joulupipareita varten ole. Sillä voi muotoilla keksitaikinaa koska tahansa ja koristella keltaisella vaikka pääsiäistipuksi.
Tai sitten otat muotin mukaan askarteluun ja annat lapsen piirtää sen avulla komeita kuvioita paperiin tai kankaalle.

          Tyynyjä ommellessa Räsymatto-kankaasta jäi kaitale, joka riitti pieneen säilytyspussiin.


Jos mielit näitä itsellesi, osallistu arvontaan. Säännöt samat tutut, kommentilla ja yhteystiedoillasi saat yhden arvan ja rekisteröityneille lukijoille kaksi arpaa. Pistetään vielä Koivuladesignen facebook-sivuista tykännelle kolmas arpa, joten muista mainita kommentissasi, kuinka monella arvalla olet mukana.
Osallistumisaikaa sunnuntai-iltaan 18.01 klo 21.00 asti, jolloin onnetar arpoo palkinnon.

                                                           Tiistai-illan terkuin Suska.

11. tammikuuta 2015

Nuorison sushi-lounas, apua!

Nuoriso halusi tehdä susheja lounaaksi. Apua, minähän en niitä suuhuni laita, olisin sanonut vielä jokunen viikko sitten, mutta tänään olin jo viisaampi.


Viime viikonloppuna kävin tekemässä aiheesta juttua paikallislehti Pitäjänuutisiin, kun eräs mökkiläinen puuhasi sushi-kurssin paikkakunnalle. Sain maistaa lopputuloksia ja kun näin sen tekemisen meiningin ja innokkaat kurssilaiset, en hennonnut kieltäytyä. Eikä olisi tarvinnut muutenkaan, sillä kalapalojen ohella kurssilla tehtiin kasvistäytteisiä sushirullia.

Juuri se raaka kala ja vahvat mausteet kuten wasabi on pitänyt minut kaukana sushi-ravintoloista. En syö muutenkaan sillejä tai graavilohta. Vatsa ei tykkää enää vahvoista mausteista, kun texmexin kulta-aikana nautin turhan tulisia herkkuja liian usein.
Mielen sopukoista nousi muisto, että kerran vuosikausia sitten työmatkalla Madridissa meitä vietiin japanilaiseen ravintolaan illalliselle, mutta silloinkin vatsatauti yllätti ja jouduin poistumaan hotellille ennen ruokailua.

Aasialaisten ruokien opettajan mukaan tärkeintä sushien valmistamisessa on riisin maku, muut täytteet voi valita ihan oman maun mukaan. Ostin nuorisolle pakkauksen, jossa on kaikki tarpeellinen sushi-aterialle. Helppoa ja kätevää! Kasvistäytteeksi valitsimme tuoretta kurkkua, porkkanaa ja paprikaa. Ja sitten rullailtiin, jokainen omalla tyylillään. Mieskin uskaltautui maistamaan yhden palan, mutta kommentoimatta jättäminen kertoi hänen mielipiteensä kyseisestä ruokalajista.


Muu perhe rullailee varmasti toistekin. Käyväthän lapset syömässä susheja kavereidensa kanssa myös ravintoloissa, joten ehkä uskaltaudun joskus mukaan. Tykkäätkö sinä susheista? terkuin Suska.

9. tammikuuta 2015

DIY-tammikuun kranssi

 
Tammikuu on jo pitkällä, enkä ole saanut aikaiseksi uutta kranssia, joten mennään vanhalla kuvalla. Kuva on näköjään harmillisen harmaa sävyltään, mutta te lukijani osaatte kyllä kuvitella kuvan kauniimmaksi, joten no hätä.
 
 
Kranssin ei todellakaan tarvitse olla aina pyöreä. Tämäkin syntyy suit sait vanhaan kehykseen.
 
Tarvitset:
 
Valokuva/taulunkehys
meriheinää
ohutta metallilankaa
lankaleikkurit
valkoista Cernit-tai Fimo-massaa
pitsiliina
kaulin
pieni tähtimuotti
pitsinauhaa
kuumaliimapistooli ja liimaa
 
Peitä kehys meriheinällä ja kiinnitä metallilangan avulla. Tee metallilangasta kranssin yläreunaan ripustuslenkki. Pehmennä muotoilumassa käsien lämmössä ja kauli se muutaman millin paksuiseksi. Rullaile kaulimella pitsiliinan kuvioita massaan ja ota massasta tähtiä pienellä piparimuotilla. Koveta kuviot kotiuunissa pakkauksen ohjeen mukaan.
Solmi pitsinauhaa kranssin ympärille ja liimaa tähtiä koristeeksi. 
 
Viikonloppua kohti, terkuin Suska.

8. tammikuuta 2015

Raanukäsitöitä Maalla-lehdessä



                                 Maalla-lehti täyttää jo 10 vuotta, Onnea, onnea, onnea vaan!

En nyt ihan tarkkaan muista, kuinka kauan olen saanut lehteen avustajana juttuja tehdä, mutta useita vuosia, joten iso kiitos ja kumarrus siitä.
Tänään postilaatikossa odotti tämän vuoden ensimmäinen numero, johon suunnittelin ja ompelin uusia tuotteita raanuista. Kuvat lehteen otti Ritva Tuomi. Lehdestä löydät ohjeen esimerkiksi alla olevan kuvan mukaiseen ostoskassiin. Raanuja löydät helposti kirppareilta, ei muuta kuin ideoimaan.


                                                        Lumisateisin terkuin Suska.

6. tammikuuta 2015

DIY-verkkolyhty

Aurinkoisessa pakkassäässä koiran kanssa lenkkeiltyäni sytytän uuniin tulet ja lyhtyihin valot.
Kävin viime vuoden puolella parillakin verkkopaperimössölyhtysydäntaimikätahansaesine -kurssilla, mutta kuvat eivät paikallislehden lisäksi ehtineet tänne.
Tällä tekniikalla voit tehdä esimerkiksi lyhtyjä, kransseja tai sydämiä, joten ohje on ajaton.





 
Tee kaavoja erilaisiin lyhtyihin ja askartele useampi kerralla.
 Kokoaminen on helppoa ohuella metallisella puolalangalla.
 
 
Taito Shopin kurssilla käytimme pellava-arkkeja. Arkin
pitää vettyä ensin kunnolla, jonka jälkeen se revitään postimerkin kokoisiksi paloiksi ja sekoitetaan veteen vaikkapa betoni- tai maalisekoittimella.

 
Puulan Manuellin kurssilla teimme sydämiä kanaverkkoon ja käytimme massassa wc-paperia, jonka hylsy liukenee veteen. Sekoita 1 l vettä ja 1 dl liimaa. Revi 1 paperirullallinen joukkoon, tee mössöä kuten edellä ( ohuempaan paperiin toimii myös vanha sauvasekoitin) ja lisää 4 l vettä sekoittamisen aikana. Saat puoli ämpärillistä massaa, josta riittää moniin askarteluihin. Massa säilyy kannen alla viileässä pitkään, joten kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.
 
 
Kuivata lyhtyä hiustenkuivaajalla kastojen välillä. On makuasia, kuinka tiiviiksi lyhdyn seinät haluaa ja kuinka monta kertaa lyhtyä kastaa paperimössössä.

                                                   Mukavaa loppiaista, terkuin Suska.



4. tammikuuta 2015

KoivulaDesign facebookissa

Uuden vuoden kunniaksi päätin perustaa blogilleni oman facebook-sivun. Jatkossa toivon sinnekin paljon palautetta ja ideoita. Kiitos jo nyt!

Ihana arki on alkanut, katsotaan mitä se tuo tullessaan. Ainakin ideointia tulevista juttukeikoista ja kuvauksista. Harrastuksetkin käynnistyvät taas joululoman jälkeen ja hyvä niin. Housun vyötärö kiristää ja sormet syyhyävät eli nyt kaivataan toimintaan. Uudet asiat innostavat ja ovat tervetulleita.
          

                                               Matkalla kevääseen ollaan jo, terkuin Suska.